PERINNÖNJAKO
Kuolinpesän hallinto
Kuolintapauksen jälkeen kuolinpesän osakkaat hallinnoivat kuolinpesän omaisuutta yhdessä.
Ensiksi ositus
Jos vainaja oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä avio-oikeutta oltu suljettu pois avioehtosopimuksella, on ennen perinnönjakoa toimitettava ositus. Osituksessa erotetaan leskelle kuuluva omaisuus. Tämän jälkeen katetaan vainajan ja kuolinpesän velat. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan perillisille.
Miten perintö jaetaan ?
Osakkaat voivat yhteisesti sopia siitä, miten jako suoritetaan. Mikäli yksimieliseen sopimukseen jaosta ei päästä, kuolinpesään on jaon aikaan saamiseksi haettava pesänselvittäjän tai –jakajan joka suorittaa perinnönjaon lain mukaisesti. Kuka tahansa perillistä joka haluaa saada kuolinpesän jaetuksi, voi tehdä käräjäoikeudelle hakemuksen, jossa esittää tuntemaansa lakimiestä määrättäväksi toimittamaan jako.
Jos ei testamentista muuta johdu, perintö jaetaan perintökaaren mukaan: Ensisijaisesti perivät lapset (rintaperilliset).Jos lapsia ei ole ja perittävä oli naimisissa perintö menee leskelle.
Ellei perittävällä ollut puolisoa tai tämä ei ole elossa, perivät vanhemmat ja sen jälkeen sisarukset tai heidän jälkeläisensä. Mikäli hekään eivät ole elossa, perivät isovanhemmat, tai jos näitä ei enää ole, heidän lapsensa. Perintökaaren mukainen perimys katkeaa tähän, eli perittävän sedät ja tädit voivat vielä periä, mutta serkut eivät.
Alaikäinen pesän osakas
Jos joku osakkaista on alaikäinen, tulee hänelle hankkia pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevissa asioissa edunvalvojan sijainen, mikäli se lain mukaan on tarpeen esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.
Lesken suoja
Leskellä on aina oikeus jäädä asumaan perheen yhteiseen kotiin ja pitää koti-irtaimisto jakamattomana ellei hänellä ole muuta asunnoksi sopivaa varallisuutta.
Leski voi halutessaan pitää koko kuolinpesänkin jakamattomana ellei pesässä ole rintaperillisiä jotka vaativat jakoa, tai vainajan jättämässä testamentissa ole tätä edellytetty.
perinnönjako
